Suomen metsät sitovat hiiltä ilmakehästä miljoonia tonneja vuodessa. Puustoon on varastoitunut noin 700 miljoonaa tonnia hiiltä ja kangasmetsien maaperään kaksi kertaa enemmän. Kasvaessaan metsä sitoo ilmakehän hiiltä auringon valon ja veden avulla itseensä yhteyttämisen seurauksena.

Olemassa olevien metsien ja metsäpohjien kyky sitoa hiiltä on kuitenkin rajallinen. Suomessa on paljon maata, jonka hiilensidonnan potentiaali on vielä täysimääräisesti hyödyntämättä. Näitä ovat muun muassa ns. peltoheitot ja muu metsitettävissä oleva maa. Tämän takia Taimitekojen tekeminen uusille maa-alueille on kannattavaa. Ilmastonmuutosta on saatava hillittyä ja metsitys sekä maankäytön sektori onkin tällä hetkellä ainoa hiilipäästöjä sitova mekanismi (Luonnonvarakeskus).

Hiiltä vapautuu kuitenkin takaisin ilmakehään, kun kuolleet kasvit lahoavat tai kun puusta valmistetut tuotteet poltetaan tai ne hajoavat muulla tavoin. Maassa olevat mikrobistot hajottavat eloperäistä ainesta, kuten puun kariketta, kuolleita juuria ja lehtiä. Tätä eri lähteistä tulevaa hiilen vapautumista kutsutaan maahengitykseksi. Puiden latvus ja runko hengittävät myös, joten hiilidioksidin vapautumista tapahtuu myös näistä kasvinosista, riippuen ilman lämpötilasta.

Suomi on sitoutunut vuoteen 2020 asti ylläpitämään hiilinielua, jonka suuruus on 19 miljoonaa tonnia (CO2 ekv.) vuodessa. Tämä on sovittu Kiovan pöytäkirjassa, joka kuuluu YK:n ilmastosopimukseen. Suomen metsien kasvavat puuvarat sitovat huomattavan osan maamme hiilidioksidipäästöistä, mutta silti päästöjä syntyy mm. ruokatuotannosta, liikenteestä ja muusta yleisestä elämisestä. Taimitekojen avulla voimme kuitenkin vähentää näitä päästöjä pitkällä tähtäimellä.

 

Lisätietoa:

Eljas Heikkinen, metsänhoidon asiantuntija, Suomen metsäkeskus, pohjoinen palvelualue, Energiametsä –hanke

Maa – ja metsätalousministeriö, Metsien hiilinielut

Luonnonvarakeskus, Metsät ja ilmastonmuutos

Hiilipuu

Sitra 15.02.2018, Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki 

LiikenneFakta, Hiilidioksidipäästöt

Luonnonvarakeskus, Mitä Suomessa syötiin vuonna 2017

NIR

”Suomessa on paljon maata, jonka hiilensidonnan potentiaali on vielä täysimääräisesti hyödyntämättä.”