Paljonko palkkaa nuorille maksetaan istutustöistä?

Nuorilla on urakkapalkka ja he saavat 0,4e/ istutettu taimi.

Miten organisaatiot tai yhteisöt voivat lähteä tähän mukaan?

Kiinnostuneet organisaatiot pääsevät mukaan vaikka heti vuoden 2020 istutuskaudelle. Etusivun kautta organisaatiot, yhdistykset ja yhteisöt voivat kompensoida hiilidioksidipäästöjään ostamalla nuorten istuttamia taimia haluamansa määrän. Ostetut taimet istutetaan sopivien maa-alueiden löydyttyä.

Miten yksityishenkilöt voivat lähteä mukaan tekemään Taimitekoja?

Taimiteko-toiminnan ensimmäisessä vaiheessa solmimme yhteistyökumppanuuksia organisaatioiden ja yhteisöjen kanssa. Toisessa vaiheessa, keväästä 2020 eteenpäin, lanseeramme Taimiteko-sivuston alle verkkokaupan, josta yksityishenkilöt voivat ostaa yksittäisiä taimia ja näin hyvittää omaa hiilijalanjälkeään. Jatkossa voit myös ostaa ystävälle tai perheenjäsenelle taimia, jolloin toimitamme tiedon lahjansaajalle.

Keneltä järjestäjätaholta tämä idea tuli?

Idea tuli Best-Caravan Oy:n Lasse Sorvarilta. Tätä ennen 4H:ssa on kuitenkin jo ollut suunnitelmia laajentaa nuorten tekemää istutustoimintaa entisestään. Istutus on nuorille hyvä ja kohtuullisen helposti toteutettavissa oleva työlaji. 4H:ssa nuoret ovat istuttaneet taimia jo vuosikymmenten ajan.

Kiinnostaako nuoria taimien istutus?

Kyllä nuoria kiinnostaa istutus, kunhan he saavat työhön kunnon ohjauksen ja tuen sen toteuttamiseksi. 4H:lla on pitkä kokemus nuorten istutustyön koordinoimisesta.

Mitä pyritte hankkeen avulla saavuttamaan?

Hankkeen tavoitteena on työllistää suomalaisia nuoria sekä lisätä Suomen metsien hiilensidontaa istuttamalla puita (eli perustaa metsiköitä) alueille, jotka eivät ole aktiivisen metsätalouden piirissä. Organisaatiot ja tulevaisuudessa yksityiset henkilötkin pääsevät toteuttamaan käytännön ilmastotekoja lasten ja nuorten toteuttamana sekä kompensoida samalla toiminnastaan aiheutuvia hiilidioksidipäästöjään. Hankkeen tavoitteena on myös lisätä lasten ja nuorten metsä-, luonto- ja ympäristötietoisuutta sekä antaa mahdollisuus tutustua metsien hoitoon ja niiden tuottamiin ekosysteemipalveluihin. Toivomme, että näin lisäämme nuorten kiinnostusta metsiin ja metsäalaan sekä mahdollisesti saamme heidät hakeutumaan opiskelemaan metsäalalle.

Voivatko kaupunkilaiset osallistua toimintaan?

Metsitettäviä alueita etsitään par’aikaa. Ajan myötä istutettavia alueita tulee myös kaupunkien lähelle. 4H:lla on aktiivista toimintaa myös kaupungeissa.

Miten ylipäänsä aiotte motivoida nuoria taimien istutukseen?

Taimien istutus on nuorille hyvä työn tekemisen/yrittämisen mahdollisuus. Palkan lisäksi he saavat mahdollisuuden osallistua käytännön työhön ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja oppivat metsänhoidollisia taitoja.

Mistä maa-alueet löytyvät?

Etsimme koko ajan itse aktiivisesti ja mm. mukana olevien paikallisten metsänhoitoyhdisten kanssa metsitettäviä maa-alueita. Otamme myös vastaan maa-alueita lahjoituksina Suomen 4H-säätiölle. Huolehdimme näin itse metsänhoidosta sekä uudistamisesta.

Koska istutusta voi tehdä ja mistä saa lisätietoa?

Istutukset on tarkoitus aloittaa keväällä heti kun maa on istutuskunnossa ja sopivat maa-alueet on löydetty. Istutusalat tulee käsitellä ennen työn aloittamista. Maa-alueet kartoitetaan aina edellisvuonna, jolloin mahdolliset maanmuokkaukset voidaan tehdä edellisen vuoden syksyllä. Istutuksia voidaan tehdä keväällä ja loppukesästä. Näin vältytään maa-alueen kuivumiselta keskikesällä.

Eikö peltojen metsittämine köyhdytä peltoekosysteemin lajistoa?

Metsittämisen jälkeen kasvupaikalle ilmestyy metsäkasvilajeja, mutta myös pelto- ja niittykasvilajit pysyvät vallitsevina pitkään. Siten metsitettyjen peltojen kasvilajisto koostuu sekä metsälajeista että peltokasvilajeista.

Miten peltoekosysteemi muuttuu?

Maatalouskäytön aikaansaamat muutokset maan ominaisuuksissa ovat hyvin pitkäaikaisia, satoja vuosia kestäviä, jolloin metsityksen jälkeen kasvupaikka säilyttää metsämaista poikkeavat piirteensä kuten korkean ravinnepitoisuuden ja orgaanisen aineksen pitoisuuden sekä alhaisen happamuuden.

Miksi emme istuta koivua tai mäntyä?

Koivua voidaan istuttaa peltomaille, joiden maalaji ei ole hienojakoinen ja joilla hirvituhoriski on pieni. Mänty on sopeutunut typpiköyhään kasvualustaan ja peltomaiden typen runsaus suhteessa muihin ravinteisiin johtaa männyn heikkoon laatuun (kasvuhäiriöt ja paksuoksaisuus).

Eivätkö pellot metsittyisi luontaisesti?

Peltomaalla voimakkaasti leviävien heinäkasvien aiheuttama juuristo-ja valokilpailu estää luontaisen uudistumisen onnistumisen.