Taimiteko tarkoittaa konkreettista tekoa, jonka organisaatio voi tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Taimitekoon voi osallistua tukemalla vaikka vain muutaman taimen tai suuremman metsäalan istuttamista: kaikki teot auttavat Suomen hiilinielujen kasvattamisessa! Samalla työllistät suomalaisia nuoria. 

Jokainen Taimiteko on tärkeä!  

Taimiteon tavoite

Taimitekojen tavoitteena on työllistää suomalaisia nuoria sekä lisätä Suomen metsien hiilinieluja istuttamalla taimia alueille, jotka eivät ole olleet enää vuosikymmeniin aktiivisen metsä- tai maatalouden piirissä. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton mukaan Suomessa on tälläkin hetkellä noin 100 000 hehtaaria maa-alueita, jotka soveltuisivat metsitettäväksi. Tavoitteenamme onkin istuttaa 10 000 hehtaaria uutta metsää vuoteen 2030 mennessä, jolloin uusia puita syntyisi yhteensä noin 20 miljoonaa kappaletta.

Näin pääset tekemään Taimitekoja

Taimitekoja voi tehdä jokainen organisaatio ja yksityishenkilö. Sivusto tarjoaa laskurin, jolla pystyt laskemaan sidottavan hiilidioksidin määrän mukaan istutettavien taimien määrän.

Jos haluat arvioida organisaatiosi tai yhdistyksesi hiilijalanjälkeä, voit ladata avoimen hiilijalanjälkilaskurin koneellesi Helsingin Yliopiston Hiilifiksu Järjestön nettisivuilta.

Taimiteon ensimmäisessä vaiheessa solmittiin ainoastaan yrityskumppanuuksia, mutta nyt käynnissä olevassa toisessa vaiheessa mukaan pääsevät myös yksityishenkilöt. Kuka tahansa pääsee tekemään Taimitekoja lahjoittamalla puuntaimia tämän sivuston verkkokaupassa.

Mistä Taimiteon idea lähti?

Tammikuussa 2019 Best-Caravan Oy:n yrittäjä Lasse Sorvari otti yhteyttä Suomen 4H-järjestöön. Hänen yrityksensä myy matkailuautoja, joilla ajetaan ympäri Suomea keskimäärin 15 000 kilometriä vuodessa, ja hän halusi minimoida matkailuautojen jättämää hiilijalanjälkeä. Yritys teetti Luonnonvarakeskuksella tarkat laskelmat, joilla arvioitiin kuinka monta hehtaaria uusia taimia tulisi istuttaa vuosittain, jotta metsitetty alue sitoisi päästöjen aiheuttaman hiilen. 

4H:lla on aikaisemminkin ollut samantyylisiä yhteistyöhankkeita, joista olemme oppineet paljon. Vuosina 2009–2013 Panasonic Japanin Euroopassa toteuttamassa ilmastonmuutoksen ehkäisyyn liittyvässä istutusprojektissa 4H-järjestö oli Suomessa merkittävin toimija. Projektissa istutettiin yhteensä 243 073 puun tainta, joita istuttamassa oli 29 477 lasta ja nuorta.

4H-nuoret istuttavat myös vuosittain puita 4H-yhdistysten työpalvelun kautta tai itsenäisinä 4H-yrittäjinä. 4H-yhdistysten organisoimien koulujen metsäpäivien yhteydessä puiden istuttaminen on yhtenä rastipisteenä. Näihin koulujen metsäpäiviin osallistuu vuosittain noin 35 000 koululaista.

Idean muodostuttua 4H otti yhteyttä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliittoon, joka on vuosina 2019–2020 mukana Nuoret ilmastotöissä -hankkeen pilotissa. Taimiteko-toiminta muodostui tämän idean pohjalta, ja onkin nyt osa Suomen 4H-järjestön strategiaa. Toiminta on saanut rahoitusta Metsämiesten Säätiöltä.  

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli alun perin Nuoret ilmastotöissä -hankkeen suojelija. Taimiteko on hankkeen pysyvä toimintamalli. Sittemmin tasavallan presidentti Niinistö on lupautunut myös Taimiteko-toiminnan suojelijaksi.

Näin organisaatio/yhteisö pääsee mukaan tekemään Taimitekoja

    1.Organisaatiolla on laskettuna toivottu sidottavan hiilidioksidin määrä tai summa, jonka verran haluaa panostaa hankkeeseen.
    2.Laskuri laskee paljonko hiilensitominen tulisi maksamaan ja kuinka paljon taimia istutetaan.
    3.Organisaatio/yhteisö ottaa yhteyttä 4H:hon ja maksaa taimet 3 € / taimi.
    4.4H ja paikalliset toimijat etsivät yhdessä metsitettävät maa-alueet.
    5.4H rekrytoi nuoret ja kouluttaa nuoret istutustyöhön.
    6.Nuoret tekevät istutustyön ja saavat siitä rahallisen korvauksen.

Näin sijoittamasi raha käytetään

Taimesta maksettava summa kattaa kaikki kulut, joita maa-alueiden metsittämiseen, nuoren palkkaan ja kouluttamiseen sekä 4H:n toimintaan tarvitaan. Metsänhoitoyhdistykseltä tilataan istutusalueen valmistelut kuten heinikon/vesakon raivaus sekä maanmuokkaus ja oikeanlaisten taimien tilaaminen.

 

Yhden taimen hinta on 3 euroa.
Taimen hintaan on laskettu mukaan mm. nuoren koulutus ja palkka sekä taimen hankintahinta ja maanmuokkaus.

Tietoa Taimiteon vaikuttavuudesta

Vastuullisuusteko on toimenpide, jolla pyritään edistämään kestävää kehitystä niin sosiaalisesti, ympäristöllisesti kuin taloudellisesti. Taimiteossa yhdistyvät nämä tavoitteet; ilmastotekona sidomme hiiltä ilmakehästä, kasvatamme Suomen hiilinieluja taimia istuttamalla ja samalla tuemme nuorten työllistymistä työllistämistekona.

Hiilensidonnalla tarkoitetaan prosessia, jossa ilmakehän hiilidioksidia varastoidaan kasvillisuuteen, kuten maaperään tai metsiin. Taimiteossa istutamme taimia maa-alueille, jotka eivät ole enää aktiivisen turvetuotannon tai metsä- ja maatalouden piirissä. Puut kasvaessaan sitovat yhteyttämisen tuloksena hiilidioksidia ilmakehästä toimien hiilinieluina.

Metsiin luotu hiilinielu on hyvä ilmastoteko, sillä se on pitkäaikainen ja aktiivinen hiilinielu. Metsittäminen luo myös uusia elinympäristöjä sekä ekosysteemipalveluita. Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan luonnon tarjoamia aineellisia ja aineettomia palveluita ja tuotteita, jotka ovat ihmisten ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta merkittäviä ja jopa elintärkeitä. Taimiteossa mukana olevien maa-alueiden hiilitasetta kuvastaa yllä oleva kuvaaja, joka havainnollistaa metsämaan hiilensidonnan jakautumisen puuston ja maaperän välille.
 

Olemme tehneet Taimiteossa yhteistyötä Luonnonvarakeskuksen kanssa. He ovat tehneet metsitysmaille hiilensidontalaskelmia, joiden avulla olemme rakentaneet mm. etusivun taimilaskurin. Näiden maa-alueiden metsitys ei ole luontaisesti onnistunut, joten ainoa keino saada uutta metsää muodostumaan on maanmuokkaus ja istuttaminen. Olemme tarkoin valinneet tietyt maaperätyypit, puulajin sekä alueen, jonka sisällä laskelmat ovat samat.  

Yksi taimi

Laskureissa käytämme Luonnonvarakeskukselta saamiamme keskimääräisiä hiilen sitoutumislukuja 55 vuoden kiertoajalla. Käytämme laskelmissa puulajina metsäkuusta (Picea abies) ja maalajina kivennäismaata. Puun, karikkeen sekä maaperän hiilensidonta yhdelle kuusen taimelle 55 vuoden kiertoajalla Pohjois-Pohjanmaalta Etelä-Suomeen kivennäismaalla on noin 64 kg C (ekv.). Kuusen lisäksi istutamme myös mäntyä turvesuoalueille. 

Yksi hehtaari

Yksi hehtaari on pinta-alayksikkö, jota käytetään usein metsäalojen esittämiseen. Yksi hehtaari on 10 000 neliömetriä eli 100 m x 100 m.  

Kuusen istutustiheys yhdelle hehtaarille noin 1900–2000 kpl, eli yksi hehtaari sitoo hiiltä 55 vuoden aikana noin 127 000 C kg ha-1 kivennäismaalla. Turvemaan hiilensidonta on suurempi, noin 274 000 C kg ha-1. Jotta hiilidioksidikilot saadaan hiilikiloiksi (kg CO2 / kg C), jaetaan hiilidioksidimäärä luvulla 44/12 ≈ 3.67.  

Männyn istutustiheys yhdelle hehtaarille on noin 2000 kpl. Eli esimerkiksi 43 männyntaimea turvetuotantoalueen metsityksessä sitoo 43 vuodessa 10 000 kg hiilidioksidia, mikä vastaa yhden ihmisen keskimääräistä vuosittaista hiilijalanjälkeä. 

Haluatko tietää vielä lisää? Lue Best Caravan Oy:n teettämä laskelma Luonnonvarakeskukselta: Kasvihuonekaasupaastojen kompensointi maatalousmaita metsittämällä