Taimiteko tarkoittaa konkreettista tekoa, jonka organisaatio voi tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Taimiteko voi olla vaikka vain muutaman taimen istuttamista, tai esimerkiksi koko vuoden hiilidioksidipäästöjen kompensoimista. Samalla työllistät suomalaisia nuoria.

Jokainen Taimiteko on tärkeä!

Taimiteon tavoite

Taimitekojen tavoitteena on työllistää suomalaisia nuoria sekä lisätä Suomen metsien hiilinieluja istuttamalla taimia alueille, jotka eivät ole olleet enää vuosikymmeniin aktiivisen metsä- tai maatalouden piirissä. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton mukaan Suomessa on tälläkin hetkellä noin 100 000 hehtaaria tällaisia maa-alueita, jotka soveltuisivat metsitettäväksi. Tavoitteenamme onkin istuttaa 10 000 hehtaaria uutta metsää vuoteen 2030 mennessä, jolloin uusia puita syntyisi yhteensä noin 20 miljoonaa kappaletta.

Näin pääset tekemään Taimitekoja

Taimitekoja voi tehdä jokainen organisaatio ja yksityishenkilö. Sivusto tarjoaa laskurin, jolla pystyt laskemaan hiilidioksidipäästöjen mukaan istutettavien taimien määrän.

Jos haluat arvioida organisaatiosi tai yhdistyksesti hiilidioksidipäästöjä, voit ladata avoimen hiililaskurin koneellesi Helsingin Yliopiston Hiilifiksu Järjestön nettisivuilta.

Taimiteon ensimmäisessä vaiheessa solmittiin ainoastaan yrityskumppanuuksia, mutta nyt käynnissä olevassa toisessa vaiheessa mukaan pääsevät myös yksityishenkilöt. Kuka tahansa pääsee tekemään Taimitekoja lahjoittamalla puuntaimia tämän sivuston verkkokaupassa.

Mistä Taimiteon idea lähti?

Tammikuussa 2019 Best-Caravan Oy:n yrittäjä Lasse Sorvari otti yhteyttä Suomen 4H-järjestöön. Hänen yrityksensä myy matkailuautoja, joilla ajetaan ympäri Suomea keskimäärin 15 000 kilometriä vuodessa ja hän halusi kompensoida niiden aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Yritys teetti Luonnonvarakeskuksella tarkat hiilidioksidilaskelmat, joilla arvioitiin kuinka monta hehtaaria uutta metsää tulisi istuttaa vuosittain, jotta päästöt kompensoitaisiin.

4H:lla on aikaisemminkin ollut samantyylisiä yhteistyöhankkeita, joista olemme oppineet paljon. Vuosina 2009–2013 Panasonic Japanin Euroopassa toteuttamassa ilmastonmuutoksen ehkäisyyn liittyvässä istutusprojektissa 4H-järjestö oli Suomessa merkittävin toimija. Projektissa istutettiin yhteensä 243 073 puun tainta, joita istuttamassa oli 29 477 lasta ja nuorta.

4H-nuoret istuttavat myös vuosittain puita 4H-yhdistysten työpalvelun kautta tai itsenäisinä 4H-yrittäjinä. 4H-yhdistysten organisoimien koulujen metsäpäivien yhteydessä puiden istuttaminen on yhtenä rastipisteenä. Näihin koulujen metsäpäiviin osallistuu vuosittain noin 35 000 koululaista.

Idean muodostuttua 4H otti yhteyttä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliittoon, joka on vuosina 2019–2020 mukana Nuoret ilmastotöissä -hankkeen pilotissa. Taimiteko-toiminta muodostui tämän idean pohjalta, ja onkin nyt osa Suomen 4H-järjestön strategiaa ja on saanut rahoitusta Metsämiesten Säätiöltä.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli alun perin Nuoret ilmastotöissä -hankkeen suojelija. Taimiteko on hankkeen pysyvä toimintamalli. Sittemmin tasavallan presidentti Niinistö on lupautunut myös Taimiteko-toiminnan suojelijaksi.

Näin organisaatio/yhteisö pääsee mukaan tekemään Taimitekoja

    1.Organisaatiolla on laskettuna hiilidioksidipäästönsä tai tiedossa summa, jonka verran haluaa laittaa hankkeeseen.
    2.Laskuri laskee paljonko kompensaatio tulisi maksamaan, kuinka paljon istutetaan metsää.
    3.Organisaatio/yhteisö ottaa yhteyttä 4H:hon ja maksaa taimet 2,5 € / taimi.
    4.4H ja paikalliset toimijat etsivät yhdessä metsitettävät maa-alueet.
    5.4H rekrytoi nuoret ja kouluttaa nuoret istutustyöhön.
    6.Nuoret tekevät istutustyön ja saavat siitä rahallisen korvauksen.

Näin sijoittamasi raha käytetään

Taimesta maksettava summa kattaa kaikki kulut, joita maa-alueiden metsittämiseen, nuoren palkkaan ja kouluttamiseen sekä 4H:n toimintaan tarvitaan. Metsänhoitoyhdistykseltä tilataan istutusalueen valmistelut kuten heinikon/vesakon raivaus sekä maanmuokkaus ja oikeanlaisten taimien tilaaminen.

 

Yhden taimen hinta on 2,5 euroa.
Taimen hintaan on laskettu mukaan mm. nuoren koulutus ja palkka sekä taimen hankintahinta ja maanmuokkaus.

Tietoa Taimiteon hiilikompensaatiosta

Hiilikompensaatio tarkoittaa toimintaa, jossa aiheutuneita hiilidioksidipäästöjä pyritään vähentämään toisaalla, mm. hiilinieluja luomalla. Perusajatuksena, että organisaatio tai yhteisö on jo omalla toiminnallaan yrittänyt vähentää päästöjään mahdollisimman paljon, ja jäljelle jäävät päästöt hyvitetään kompensaatiolla. Usein tällaiset kohteet tarjoavat alhaisilla kustannuksilla suurta hyötysuhdetta ja ovat kestäviä ratkaisuja.

Metsiin luotu hiilinielu on hyvä hiilikompensaatiokohde, sillä se on pitkäaikainen ja aktiivinen. Metsittäminen luo myös uusia elinympäristöjä sekä ekosysteemipalveluita. Taimiteossa mukana olevien maa-alueiden hiilikompensaatiosuhdetta kuvastaa yllä oleva kuvaaja, josta ilmenee kuinka metsämaan hiilensidonta jakautuu puuston ja maaperän välille.

 

Olemme tehneet Taimiteossa yhteistyötä Luonnonvarakeskuksen kanssa. He ovat laskeneet metsitysmaille hiilensidontalaskelmia, joiden avulla olemme rakentaneet mm. etusivun hiililaskurin. Näiden maa-aluiden metsitys ei ole luontaisesti onnistunut, joten ainoa keino saada uutta metsää muodostumaan on maanmuokkaus ja istuttaminen. Olemme tarkoin valinneet tietyt maaperätyypit, puulajin sekä alueen, jonka sisällä laskelmat ovat samat.

Yksi taimi

Laskureissa käytämme Luonnonvarakeskukselta saamiamme keskimääräisiä hiilensidontalukuja 55 vuoden kiertoajalla. Käytämme laskelmissa puulajina metsäkuusta (Picea abies) ja maalajina kivennäismaata. Puun, karikkeen sekä maaperän hiilensidonta yhdelle kuusen taimelle 55 vuoden kiertoajalla Pohjois-Pohjanmaalta Etelä-Suomeen kivennäismaalla on noin 64 kg C (ekv.). Kuusen lisäksi istutamme myös mäntyä turvesuoalueille.

Yksi hehtaari

Yksi hehtaari on pinta-alayksikkö, jota käytetään usein metsäalojen esittämiseen. Yksi hehtaari on 10 000 neliömetriä eli 100 m x 100 m.

Kuusen istutustiheys yhdelle hehtaarille noin 1900–2000 kpl, eli yksi hehtaari sitoo hiiltä 55 vuoden aikana noin 127 000 C kg ha-1 kivennäismaalla. Turvemaan hiilensidonta on suurempi, noin 274 000 C kg ha-1. Jotta hiilidioksidikilot saadaan hiilikiloiksi (kg CO2 / kg C), jaetaan hiilidioksidimäärä luvulla 44/12 ≈ 3.67.

Männyn istutustiheys yhdelle hehtaarille on noin 2000 kpl. Eli esimerkiksi 43 männyntaimea turvetuotantoalueen metsityksessä kompensoi 43 vuodessa 10 000 kg hiilidioksidia, mikä vastaa yhden ihmisen keskimääräistä vuosittaista hiilijalajälkeä.

Haluatko tietää vielä lisää? Lue Best Caravan Oy:n teettämä laskelma Luonnonvarakeskukselta: Kasvihuonekaasupaastojen kompensointi maatalousmaita metsittämällä